Mitä kuuluu seurojen aikuisten liikunnalle?

Mitä seuroissa tapahtuu illasta toiseen ympäri Suomea? Tietoa kartoitettiin uudella seurakyselyllä. Lue tuloksia Liikuttavat urheiluseurat -raportista.

Kansallisen Liikuntatutkimuksen mukaan yli 450 000 aikuista liikkuu seuroissa säännöllisesti (SLU ja Kunto 2010). Mitä seuroissa tapahtuu illasta toiseen ympäri Suomea? Tietoa kartoitettiin uudella seurakyselyllä, jonka toteutti Suomen Kuntoliikuntaliitto yhdessä lajiliittojen ja SLU-alueiden kanssa vuoden 2011 alussa. Liikuttavat urheiluseurat -raportti on valmistunut.

Säännöllistä toimintaa jäsenille

Seurakyselyyn vastasi 884 seuraa, jotka edustivat 33 eri järjestöä. Tietoa kerättiin erityisesti aikuisille tarjottavan liikunnan määrästä ja sen sisällöstä sekä kehittämistarpeista. Kyselyn perusteella urheiluseurat liikuttavat aktiivisesti myös aikuisia. Toimintaa järjestetään aikuisille entistä enemmän ympärivuotisesti ja kohderyhmänä on pääasiassa oma jäsenistö.  

- Aikuisten liikuntaa järjestetään niin pienissä kuin suurissakin seuroissa samassa suhteessa jäsenmäärään eli aikuisten liikunnalla on luonteva rooli kaiken kokoisissa seuroissa, kertoo järjestöliikunnan päällikkö Eerika Laalo-Häikiö Suomen Kuntoliikuntaliitosta.

Kilpailua ja kuntoilua

Millaista toimintaa seurat oikein järjestävät? Selkeänä linjana seurojen toiminnassa on oman lajitoiminnan järjestäminen muodossa tai toisessa: ensisijaisesti seurat järjestävät lajin säännöllistä kuntoliikuntatoimintaa sekä kilpailuun perustuvaa toimintaa.

- Terveysliikunta ei näytä kiinnostavan seuroja. Pitäisikö meidän selvittää mitä seurat käsittävät terveysliikunnaksi, pohtii Eerika kyselyn tuloksia.

Kehittäminen kiinnostaa

Seuratoimijat ovat positiivisen kiinnostuneita aikuisten liikunnan kehitystyöstä. Jo yli puolella seuroista aikuisten toiminta on kirjattu seuran suunnitelmiin, mutta vain neljänneksellä on nimetty aikuisten liikunnan vastuuhenkilö.

- Yksittäisillä ohjaajilla ja valmentajilla on kyselyn mukaan suuri rooli aikuisten liikunnan kehitystyössä.

- Urheiluseurat näkevät tarjoavansa kaikille kuntalaisille mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen, mutta toisaalta ne kuitenkin kokevat, ettei heidän rooliansa tiedosteta riittävästi eikä seuraan ole kovin helppo tulla uutena mukaan.

- Eniten tukea tarvitaan tämänkin selvityksen mukaan seuratoiminnan ydinhaasteissa eli ohjaajien ja valmentajien rekrytoinnissa sekä lisäliikuntatilojen hankkimisessa, jatkaa Eerika.

Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä

Liikunnan merkitys terveyden edistäjänä on kasvanut jatkuvasti. Seuratoiminta on perinteisesti keskittynyt lasten ja nuorten urheiluun – ja näin tulee olla jatkossakin! Urheiluseuroilla on kuitenkin suuri haaste ja mahdollisuus aikuisväestön liikuttajana jos toiminta osataan oikealla tavalla järjestää.

-Olemmeko miettineet millaista toimintaa voisimme järjestää seurassa koko elämänkaarella? Millaista urheilua ja kuntoilua voisivat nuoret aikuiset seurassa jatkaa kilpaurheilun jälkeen ja miten lasten vanhemmat saadaan liikkumaan seurassa samalla kun lapset harrastavat omissa joukkueissaan? Ikääntyneet ovat entistä paremmassa kunnossa ja hekin kaipaavat mahdollisuuksia harrastaa eri urheilulajeja, jotka tukevat terveyttä ja toimintakykyä monipuolisuutensa takia. Meidän tulisi myös pohtia erilaisten liikkujien motiiveja.

- Urheiluseurat ovat edelleen suomalaisen liikunnan selkäranka. Aikuisten liikunnan näkökulmasta pitää korostaa jo tehtävää arvokasta työtä sekä huomioida eri urheilulajien terveyttä edistävät vaikutukset, kiteyttää Eerika Laalo-Häikiö Kuntoliikuntaliitosta.

Teksti: Eerika Laalo-Häikiö, Suomen Kuntoliikuntaliitto

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä. Internet-sivuilta käyttöön saa myös kyselyn tulosten esittelydiat (ppt) ja hankkeen tiivistelmän.
 
Lisätietoja: Eerika Laalo-Häikiö, eerika.laalo-haikio(at)kunto.fi, 020 796 4437
 
 

Lukuja seurakyselystä:

  • 50% vastanneista oli puheenjohtajia, 22 % hallituksen jäseniä, 11 % palkattuja työntekijöitä
  • 53% yhden lajin erikoisseura, 32% yleisseura, 14% yleisseuran lajijaosto
  • Harrastajat ovat pääsääntöisesti (89 %) seuran jäseniä
  • Vastanneista seuroista 35 %:lla on säännöllisiä aikuisliikkujia 21-50 henkilöä , n. 80 %:lla viikoittain seurassa liikkuvia aikuisia on 100 ihmistä tai vähemmän
  • Yli tuhannen jäsenen seuroilla melkein puolella (48 %) on toiminnassaan säännöllisiä aikuisliikkujia 301-500
  • Vain alle kolmella prosentilla vastanneista ei ole lainkaan aikuisille kohdistettua toimintaa
  • Toimintaa järjestetään entistä enemmän ympärivuotisesti (64 %), erityisesti suuret seurat, kesätoiminta edelleen hiljaisempaa
  • 45%:lla toimii 1-2 viikoittaista ryhmää tai joukkuetta ja yli neljänneksellä 3-5 joukkuetta/ryhmää
  • 2/3 ilmoitti, että seura järjestää aikuisille viikoittain enintään viisi harjoituskertaa
  • 16 prosentilla seuroista on yli 10 harjoitusta viikoittain kohdistettu aikuisille kunto- ja terveysliikkujille
  • Aikuisten kunto- ja terveysliikunta on osa seuran luontevaa toimintaa (59 % täysin samaa mieltä)
  • Seurat kokevat tarjoavansa hyvän mahdollisuuden aikuisille liikunnan harrastamiseen (63 % täysin samaa mieltä)
  • Toiminta keskittyy melkein puolella vastanneista seuroista pääosin tavoitteellista kuntoliikuntaa harrastaviin tai sarjoissa pelaavien toimintaan (50 % samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä)
  • 69% vastanneista oli sitä mieltä, että ohjaajia ja valmentajia on vaikea löytää aikuisten ryhmille ja joukkueille
  • Yleisseuroista 43% , lajijaostoista 35% ja 37% erikoisseuroista vastasi aikuisten liikuntatoiminnan kehittämisen kiinnostavan paljon

 


 

« Takaisin