Kuntoliikuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Juha Rehula (oik) ja toiminnanjohtaja Jorma Savola esittelivät kunto- ja terveysliikuntavisiota 21.10.2011 tilaisuudessa.

 

 







Tiivistelma 21.10.2011

Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020: Aktiivisen elämäntavan talkoot

Johdanto

Suomen Kuntoliikuntaliitto otti haasteen vuonna 2010 avata prosessin, jolla etsitään uusia keinoja edistää aikuisten liikunnallista elämäntapaa. Liitto organisoitui rakentamaan kunto- ja terveysliikunnan visiota osana Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visiota 2020. 
Kuntoliikuntaliitolle rooli kunto- ja terveysliikunnan visiotyössä on luonteva, koska liiton keskeiset toiminnat tukevat tätä. Näitä ovat mm. liikunta- ja urheiluseurojen tukeminen yhteistyössä lajiliiton ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa, työyhteisöjen työhyvinvointia edistävän liikunnan lisääminen ja yksityisten liikuntapalvelujen kehittäminen.

Visio 2020 työ käynnistyi siitä, että huippu-urheilussa perustettiin muutosta hakemaan Huippu-urheilun muutosryhmä ja SLU ry aloitti oman SLU –yhteisöä koskevan strategiaprosessinsa.

Kuntoliikuntaliitto otti osaltaan haasteen vastaan liiton hallituksen päätöksellä, että liitto lähtee valmistelemaan kunto- ja terveysliikunnan visiota osana SLU –yhteisön strategiatyötä.

Visiotyöhön osallistui yli 200 ihmistä erilaisista kansalaisjärjestöistä, yksityisen sektorin liikuntapalvelutuottajista, työyhteisöistä, SLU –alueista, kuntien hallinnosta ja myös lajiliitoista. Visio 2020 ”Aktiivisen elämäntavan talkoot” on tiivistetysti kuvattu seuraavassa.

Fyysinen aktiivisuus Suomessa

Suomalaisten suhde liikuntaan on ristiriitainen. Kansainvälisesti olemme maailman liikunnallisimpia kansakuntia, mutta toisaalta se ei riitä mihinkään kansakunnan terveyden edistämisen kannalta.

Aikuisväestön liikkuminen, kuntoilu ja fyysinen aktiivisuus Suomessa vähenee elämänkulun aikana ikävuosien 15 – 64 välillä. Vähennys on erittäin systemaattinen ja että vastaavasti samalla systemaattisuudella ei liikkuvien sekä riittämättömästi liikkuvien määrä lisääntyy iän mukana. Lisäksi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen raportti kertoo, että 70 vuoden iässä alkaa romahdus. Fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuvien etujen näkökulmasta liikuntakäyttäytymisemme kehitys elämänkaarella on täysin päinvastaista kuin sen tulisi rationaalisesti ajatellen olla.
(Kaavio pp-esitykessä)

Tavoitteet

Kunto- ja terveysliikunnan vision 2020 tavoitteena on nostaa liikunta ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa rakenteellisesti uudelle tasolle.

Vanhojen terveyttä edistävän liikunnan kriteerien mukaan määritelty tavoite on saada terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä nousemaan runsaasta 1/3:sta 2/3 –osaan. Vuonna 2008 määriteltyjen kriteerien mukaan ”rakenteellisesti uusi taso” on määritelty seuraavasti:

Työikäisen aikuisväestön tavoite.
- kestävyysliikuntasuosituksen täyttävien määrä nousee 40 %:sta 60 %:ttiin ja
- lihasvoimaliikuntasuosituksen täyttävien määrä nousee 7 %:sta 40 %:ttiin
Seniori-ikäisen väestön tavoite
- vaatii neuvotteluja senioriväestön elämän laadusta, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä vastuuta kantavien kunta- ja valtakuntatason viranomaisten, järjestöjen, yksityisen sektorin toimijoiden sekä poliittisten päätöksentekijöitten kanssa
- erityinen huomio tavoiteasetannassa on asettava tulevien kymmenen vuoden kuluessa työelämästä eläkkeelle siirtyvien osalta

Liikuntakäsityksemme uudistettava
Liikuntakäsityksemme on uudistettava, kun tavoitelemme on suomalaisten terveyden kannalta riittävää määrällistä ja laadullista liikuntaa. Suomalaiset kuntoilevat yhä enemmän, mutta meidän fyysisen aktiivisuutemme kokonaismäärä vähenee koko ajan. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen tapahtuu systemaattisesti koko suomalaisen elämänkaaren ajan. Tulevaisuudessa ikääntyvän Suomen tulisi osata urheilemisen ja kuntoilun lisäksi arjen fyysinen aktiivisuus.

Nyky-yhteiskunta ei ole enää fyysisesti aktiivinen, vaan pyrkii innovatiivisesti karttamaan fyysisyyttä. Arjessa oleminen ei enää edellytä liikkumista tai fyysisyyttä, ja seurauksena on, että sitä ei enää osata. Arjen fyysisyys  tulee toisin sanoen operationalisoida ja sitä pitää ryhtyä opettamaan aikuisille, senioreille ja lapsille osana liikuntataitojen kokonaisuutta. Osaamattomuus pitää erottaa liikunnallisesta passiivisuudesta. Suomalaiset ovat siis paitsi passiivisia arjessa he ovat myös osaamattomia arjen aktiivisuudessa.

Elämänkaari raamina

Vision 2020 raamina toimii elämänkaari, johon on raamitettu tieteelliseen tietoon nojaava kokonaisvaltainen näkemys ihmisen liikunnasta ja fyysisesti aktiivisesta elämäntavasta.

Vaikutettaessa fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan – sen syntyyn, kehitykseen ja ylläpitoon – vaikuttamisen välineinä toimivat elämänkaarifaktat, jotka kuvaavat elämäntapaan vaikuttamisen logiikan.  Seuraavassa on elinkaarifaktat on kuvattu tiiviisti (laajasti ne on selvitetty viimeistelyvaiheessa olevassa visio –raportissa).

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus eivät ole yksilön kerran omaksuttu ja pysyvä ominaisuus.

Liikunnallisesti ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa on uudistettava elämänkulun aikana kerta toisensa jälkeen.

Yksilön elämänvaiheen erilaiset siirtymät – transitiot - ovat riskikohtia ja mahdollisuuksia liikunnalle ja fyysisesti aktiiviselle elämäntavalle.

Fyysisesti aktiivisen elämäntavan synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen fyysisesti aktiivisen elämäntavan tietorakenne.

Loogiset toimenpidehierarkiat altistavat ja mahdollistavat fyysisesti aktiivisen elämäntavan ja vahvistavat ja uudistavat elämäntapaa.

Hierarkiset toimenpiteet kohdistuvat yksilöön, yksilön sosiaaliseen ympäristöön, organisaatioon, joissa yksilö toimii, sekä yhteiskunnan fyysisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin ja instituutioihin.
Ihmiselämänmittaista fyysisesti aktiivista elämäntapaa ei mikään organisaatio tai instituutio kykene yksinään vahvistamaan ja tukemaan, vaan siihen tarvitaan elämänkaarimalliin raamitettua yhteistyötä ja elämänkaariorganisaatio -ajattelua.

Fyysisesti aktiivista elämäntapaa tukemaan tarvitaan erilaisia yhteistoimintaverkostoja ja vahvempia yhteenliittymiä  sekä niiden yhdistelmiä.

Jokainen fyysisesti aktiivista elämäntapaa edistävä organisaatio soveltaa omalla tavallaan elinkaarifaktoja.

Aktiivisen elämäntavan talkoitten strategia

           Kunto- ja terveysliikunnan vision 2020 toimeenpano, Aktiivisen elämäntavan talkoot, vaatii strategian.
            Strategian kehittämisen ja toimeenpanon yleinen viitekehys koostuu seuraavista elementeistä:

(1) Strategia perustuu teoriaan, siihen kirjattavat toimenpiteet ovat sovelluksia tutkitusta tiedosta ja tärkeimpiä resurssointeja ohjaavat poliittiset päättäjät, jotka näkevät liikunnan inhimillisenä elämänmuotona, jossa tasa-arvoisuus edistyy, syrjäytymistä ehkäistään, ihmisten osallisuutta lisätään ja elämänhallintaa vahvistetaan sekä terveyserojen kasvua ehkäistään.

(2) Strategian kehittämiseen ja toimeenpanoon tarvitaan kaikki ne toimijat, jotka ovat sidoksissa visiossa 2020 kuvattuun fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistämisen systeemiin sekä ne jotka ovat potentiaalisia toimijoita sekä halukkaita liittymään fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäjien verkostoon sekä siihen liittyviin erilaisiin koalitioihin.

(3) Strategian toteutus vaatii kollektiivisen toimintatavan, joka luo alan toimijoiden keskinäisiin suhteisiin ja verkostoihin luottamusta ja sitä kautta kestävää sosiaalista pääomaa.

(4) Strategia ”Aktiivisen elämäntavan talkoitten” synnyttämiseksi on synkronoitu SLU –yhteisön ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa” visiota toteuttavaan strategiaan.
           Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 laajentaa näkemystä fyysisesti aktiivisen elämäntavan kokonaisuudesta. Se
           täydentää osaltaan SLU –yhteisön yhteistä visiota ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”.

Yhteystiedot
Suomen Kuntoliikuntaliitto,
puh. 020 796 4430.
lähetä sähköpostia