Käynnistysseminaarin ohjelma:

Pysyykö Suomi terveysliikunnan suurvaltana?
Mitä valintoja on tehtävä?
Onko aika uusille tavoille toimia?

”Poikkihallinnollisen” yhteistyön tarpeen ymmärtää nyt jokainen. ”Pyöräteitten” rakentamista ja ”palveluketjujen” luomista toteutetaan, ”verotonta liikuntaetua” hyödynnetään eri puolilla… Ja niin edelleen. Mutta. Alkaako erillisten hankkeiden aika liikunnassa olla lopuillaan. Edelleenkin on tehtävä kaikkea sitä mitä aiemmin. Nyt kuitenkin haaste on tehdä useita asioita samanaikaisesti, koordinoidusti ja pitkäjänteisesti. Hankkeiden ja projektien taustalle kaivataan kokonaista näkemystä paikallistasolle, maakuntiin ja valtakunnallisesti. Koetellut muutosprosessitko nyt käyttöön?

Juha Rehula, puheenjohtaja Suomen Kuntoliikuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeri

Tutkittu Tieto raportoi: Liikunta jakaa osaltaan hyvinvointia Suomessa uudelleen: eriarvoisesti, syrjäyttäen ja hyväosaisia suosien?

Liikuntakulttuuri on viimeisten 15 vuoden aikana keskiluokkaistunut. Kun on elämänhallinta kunnossa, niin liikunta ja siihen liittyvä toiminta laajemminkin kuuluu elämään. Liikunnallinen passiivisuus vahvistuu hätkähdyttävästi. Ja liikunnan uudet suositukset osaltaan voimistavat tätä näkökulmaa. Uusimmat tiedot suomalaisten liikunta-aktiivisuuden kehityksestä on poliittinen haaste; panostetaanko sinne, missä ”yhteiskunnan näkökulmasta” liikuntaa tarvitaan? Vai onko poliittinen valinta siinä, että keskitytään varmistamaan. liikuntamahdollisuudet liikunnallisesti aktiivisille. 

Tommi Vasankari, professori, UKK-insitituutti

Liikunta poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta: mikä tärkeintä?

Liikunta on ”lääke” melkein joka asiaan ja jo nyt me olemme erittäin liikunnallinen kansakunta. Tai ainakin ne meistä, joilla ”menee hyvin”. Liikuntakulttuuri on suorittanut edunvalvontansa hyvin; liikuntaolosuhteet ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa, urheiluopistojärjestelmä on lähes ainutlaatuinen maailmassa, veroton liikuntaetu lisää maksuvoimaista kysyntää vahvasti, jne. Mutta mitä vielä poliittinen päättäjä odottaa liikunnalta? Avainsanoja ovat ”tasa-arvo”, terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, ihmisen hyvä,… Miten kohtaa poliittisen päättäjän arvomaailma ja liikuntakulttuurin nykyrakenteiden toiminta ja toimintatavat. Onko liikunnan juhlapuheilla ja arjen toiminnalla yhteys?

Hyvintointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttän edistävä liikunta Paras-hankkeessa ja jälkeen - haasteena.

Kunnat ovat suomalaisen liikuntakulttuurin keskeisin vaikuttaja. Mitä ratkaisuja asiantuntija näkee kuntien liikuntatulevaisuudessa.

Arto Koski, eritysasiantuntija, Suomen Kuntaliitto